Puola Suomessa

Ministeri Vatonen korosti puheessaan: "Hamasin terrori-iskusta lokakuussa 2023 lähtien on havaittavissa uusi antisemitismin aalto. Valitettavasti antisemitismi ei ole myöskään tuntematon Suomessa, ja keskustelun ilmapiiri on kiristynyt täällä. Juutalaisiin ja palestiinalaisiin kohdistuva vihapuhe on lisääntynyt etenkin sosiaalisessa mediassa. Samaan aikaan väkivaltaan, vihaan ja syrjintään yllyttävän sisällön määrä on lisääntynyt. Suomen hallitus ottaa tilanteen vakavasti. Meillä ei ole varaa heikentää tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen ja syrjimättömyyteen perustuvan yhteiskuntamme perustaa. Tämä edellyttää poliitikoilta ja päättäjiltä horjumatonta työtä rasismia vastaan ​​niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.”

Valtonen lisäsi: "Suomi on YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen vuoden 2024 loppuun asti ja vuonna 2025 se toimii sekä Etyjin että Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Nämä kansainväliset tehtävät luovat mahdollisuuksia tehokkaalle monenväliselle yhteistyölle ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelussa.

Puolan suurlähetystön va asianhoitaja, Andrzej Mojkowski totesi puheessaan, että "Kuten joka vuosi, olemme kokoontuneet tänään kunnioittamaan holokaustin uhrien muistoa. Kuudesta miljoonasta murhatuista juutalaisista puolet oli Puolan kansalaisia. Holokausti jätti pysyvän jäljen maani historiaan. Puola näkee itsensä miljoonien holokaustissa murhattujen juutalaisten muiston vartijana. Puola suojelee ja edistää Puolan juutalaisten perintöä pysyvänä ja tärkeänä osana Puolan valtion kulttuuriperintöä.

Andrzej Mojkowski kiinnitti erityistä huomiota koulutusnäkökulmaan: "Holokaustin aihe on ollut esillä Puolan koulutusjärjestelmässä vuodesta 1989 ja se on pakollinen kaikilla koulutustasoilla. Aihe jätettiin käytännössä pois kommunistisen aikakauden oppikirjoista, ja termi "holokausti" esiintyi harvoin ohimennen, kun keskusteltiin maani valtavista sotatappioista. Vuodesta 1989 lähtien kysymys holokaustin ja Puolan juutalaisten historian opettamisesta on ollut toistuvasti esillä. Vuodesta 2019 lähtien opetusministeriön kehittämä uusi perusopetussuunnitelma on ollut voimassa. Holokaustiin liittyvät kasvatustavoitteet ja opetussisältö sisällytetään perus- ja toisen asteen koulutukseen. Oppilaat saavat tietoa poliittisista ja sotilaallisista tapahtumista, Saksan politiikasta Euroopan miehitetyissä osissa, juutalaisten ja romanien tuhoamisesta sekä muiden kansallisuuksien ja ryhmien vainosta. Mojkowki korosti: "Opetus holokaustista on tärkeää varsinkin nykyään. Arabien ja Israelin välisen konfliktin uuden vaiheen myötä, joka alkoi Hamasin julmalla hyökkäyksellä israelilaisia ​​siviilejä vastaan ​​viime lokakuussa, antisemitismi, juutalaisten vastainen väkivalta ja Israelin vastainen retoriikka on lisääntynyt jyrkästi. Tällaista ei saisi tapahtua 2000-luvulla. Se osoittaa, kuinka tärkeä opetus holokaustista on."

Tapahtuman aikana kunnioitettiin holokaustin uhreja minuutin hiljaisuudella.