Puola Suomessa

Yleiskatsaus historiaan

Maittemme poliittinen dialogi oli aloitettu yli 100 vuotta sitten kun Suomi 8.3.1919 tunnusti virallisesti Puolan valtion ja sitten helmikuussa 1920 solmi sen kanssa diplomaattiset suhteet. Puolan edustustoa Suomessa johti silloin Józef Piłsudskin läheinen työtoveri Michał Sokolnicki, historioitsija, poliitikko ja diplomaatti. Kaksi suurta patrioottia ja valtiomiestä, Puolassa marsalkka Piłsudski ja Suomessa marsalkka Mannerheim, jäivät historiaan itsenäisyytemme symbolihahmoina. Vuosi 1939 oli maillemme samankaltainen vuosi - Puolasta ja Suomesta tuli Stalinin imperiumin aggression uhreja. Niiden tuli elää puolen vuosisadan jaetussa Euroopassa, joka oli kylmän sodan varjostama.

Poliittinen yhteistyö Puolan kolmannen tasavallan aikana

Pääministeri J. Kataisen Puola-vierailun aikana 19.12.2011 molempien maiden pääministerit hyväksyivät Yhteisen tiedotteen koskien tiivistettyä yhteistyötä Puolan ja Suomen välillä, jossa ennakoitiin lähempää ja koordinoidumpaa politiikka- ja talousyhteistyötä Varsovan ja Helsingin välillä sellaisilla alueilla kuin talous, energia, tieto- ja viestintäteknologia, ympäristö, turvallisuus, koulutus, itäinen naapurusto, maatalous, oikeus ja sisäasioiden neuvosto, kulttuuri. Tiivistetyn yhteistyön aloittamishetkestä lähtien maat allekirjoittivat muutaman kahdenvälisen sopimuksen (MoU), jotka koskivat liikennettä, tieto- ja viestintäteknologiaa, maahanmuuttopolitiikkaa, geologiaa ja puolustusyhteistyötä (Kehysasiakirja puolalais-suomalaisesta puolustusyhteistyöstä vuosina 2014-2016 oli korvattu syyskuussa 2017 allekirjoitetulla toistaiseksi voimassa olevalla yhteistyösopimuksella). Keväällä 2015 Suomen presidentti S. Niinistön virallisen Puola-vierailun aikana pidettiin puolalais-suomalainen talousfoorumi, ja presidentit antoivat yhteislausuman vahvistaen tahtoa vahvistetulle kahdenväliselle yhteistyölle ja esittivät yhteisen näkemyksensä turvallisuusasioissa, itäisessä politiikassa sekä yhteistyössä Itämeren alueella. Puola liittyi maiden joukkoon, jotka muodostivat Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen (The European Centre of Excellence for Countering Hybrid Threats) kotipaikkanaan Helsinki. Vuonna 2018 tapahtui muutama kahdenvälinen vierailu ministeritasolla, ja presidentti S. Niinistö taas vieraili Ilmastokonferenssissa COP24 Katowicessa 3. joulukuuta 2018. Puola kuuluu Suomen merkittäviin kumppaneihin turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Vuonna 2018 ylläpidettiin dialogi Suomen kanssa sekä itäisestä politiikasta että myös turvallisuudesta. 18. joulukuuta 2018 Puolassa vieraili Suomen ulkoministeri T. Soini. 

Linkit

The European Centre of Excellence for Countering Hybrid Threats

Puolalais-suomalaisia taloussuhteita ohjaavat Euroopan unionin lainsäädännön alalla saavutetut päätökset. Tämän lisäksi voimassa ovat kahdenväliset sopimukset asioissa, joihin ei päde EU:n lainsäädäntö ja joiden joukossa tärkeimmät ovat: Sopimus investointien tukemisesta ja niiden yhteisestä suojelusta, allekirjoitettu 25. marraskuuta 1996 (Puolan virallinen lehti Dziennik Ustaw ( lyhenne Dz. U.) 1998 nro 54 kohta 342), joka astui voimaan 13. maaliskuuta 1998 Sopimus kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä, allekirjoitettu 26. lokakuuta 1977,  voimassa 4. huhtikuusta 1979 lähtien  (Dz. U. 1979 nro 12 kohta 85), joka oli muutettu 28. huhtikuuta 1994 päivätyllä pöytäkirjalla ja joka on ollut voimassa 21. tammikuuta 1995 lähtien (Dz. U. 1995 nro 106 kohta 517) 8. kesäkuuta 2009 solmittu sopimus Puolan tasavallan ja Suomen välillä kasinkertaisen verotuksen välttämisestä ja tuloverojen maksamatta jättämisen estämisestä (sopimus astui voimaan 11. maaliskuuta 2010, voimassa vuodesta 2011). Puolan ja Suomen välillä on voimassa sopimus investointien tukemisesta ja niiden yhteisestä suojelusta, allekirjoitettu 25. marraskuuta 1996 ( Dz. U. 1998 nro 54 kohta 342), joka astui voimaan 13. maaliskuuta 1998. Suomi näkee Puolan yhtenä lupaavimpana markkinamaana Euroopassa. Suomalaisten sijoittajien keskuudessa suurin mielenkiinto Puolassa on suunnattu rakennus-, energia- ja metallialalle. Merkittävä rooli on myös selluloosa-paperi- ja palvelusektorilla kuten myös outsourcingilla. Puolaan sijoituksia tekeviin tunnetuimpiin suomalaisiin yrityksiin kuuluvat Outokumpu ( metalliala), Wärtsilä (energia, koneet), Stora Enso (paperikonserni), Teknos (maali- ja lakkavalmistaja), Konecrans (nosturit, vetolaitteet) ja Metsä Tissue (paperihygieniatuotteet). Puolalaiset investoinnit Suomessa ovat vähäisiä ja ne eivät kerro puolalaisten sijoittajien koko talouspotentiaalista. 

Linkit

Ulkomaankaupan toimisto Helsingissä

Adam Mickiewicz –instituutti

Adam Mickiewicz –instituutti on kansallinen kulttuurilaitos, jonka tehtävä on Puola-merkin kulttuurisen ulottuvuuden rakentaminen ja viestintä, mikä tapahtuu kansainväliseen kulttuurivaihtoon aktiivisella osallistumisella. Instituutti toteuttaa ja tukee joka vuosi kulttuurihankkeita Suomessa.

Suomi-Puola Yhdistysten Liitto (SPYL)

Suomi-Puola Yhdistysten Liiton alkutoiminta ulottuu vuoteen 1928, jolloin Helsingissä perustettiin slavistien, kirjallisuuden ja teatterihenkilöiden ja opiskelijoiden luoma suomalais-puolalainen yhdistys. Suomessa alkoi asteittain toimia uusia suomalais-puolalaisia yhdistyksiä ja järjestöjen yhteistyön parantamiseksi perustettiin vuonna 1977 Suomi-Puola Yhdistysten Liitto. Liittoon kuuluu tällä hetkellä noin 2000 jäsentä, jotka toimivat 23 yhdistyksessä, mm. Helsingissä, Lahdessa, Porissa, Mikkelissä, Turussa, Vantaalla, Tampereella, Porvoossa, Tuusulassa ja Valkeakoskella. Liiton perustehtävä on kehittää suomalais-puolalaisia suhteita ja edistää Puola-tuntemusta Suomessa.

NAWA – korkeakoulu- ja tiedevaihdon kansallinen toimisto

Viraston tehtävä on tukea  korkeakouluopiskelijoiden, -opettajien ja tiedemiesten vaihtoa ja tukea myös kansainvälistä yhteistyötä Puolan tieteen ja korkeakoulutuksen potentiaalin vahvistamiseksi. Virasto harjoittaa pitkäaikaista politikkaa tukemalla akateemista liikkuvuutta  ja puolalaisten yliopistojen tarjonnan laadukasta kansainvälistymistä, mukaan lukien ohjelmat puolalaisille ja ulkomaisille korkeakouluopiskelijoille,  -opettajille ja tiedemiehille. Virasto myöntää taloudellista tukea opiskelijoille ja tohtorikoulutettaville, puolan kielen valmistavilla kursseilla opiskeleville, yliopisto- ja tutkimustyöntekijöille ja henkilöille jotka ovat suorittaneet vähintään tohtoritutkinnon. Sen lisäksi  NAWA:n taloudellista tukea voivat hakea henkilöt, jotka lähetetään ulkomaille opettamaan puolan kieltä vieraana kielenä yliopistoissa ja tieteellisissä yksiköissä, kansalaisjärjestöissä ja julkisen talouden laitoksissa, jotka toimivat korkeakoulutuksen ja tieteen kansainvälistymisen hyväksi. Viraston toimintaa sen laillisuuden, luotettavuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tehokkuuden kannalta valvoo korkea-asteen koulutuksesta vastaava ministeri.

Puolan kielen opiskelu Suomessa

1. Puolan kieli ja kirjallisuus ovat yliopisto-opintoja Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian laitoksella.   Helsingin yliopisto, länsimaiden ja eteläslaavilaisten kielten laitos, Unioninkatu 40 B, 00014 http://www.helsinki.fi/slaavilaiset/eng/staff/index.htm 

2. Puolan tasavallan Helsingin suurlähetystön yhteydessä toimii ns. puolalainen koulu (koulukonsultointiyksikkö SPK), joka toteuttaa Puolan kansallisen opetusministeriön opetusohjelman. Helsingin koulukonsultointiyksikkö toiminta perustuu 31. elokuuta 2010 annetun kansallisen opetusministerin asetukseen, joka koskee opetuksen järjestämistä ulkomailla tilapäisesti oleskelevien Puolan kansalaisten lapsille (Puolalainen virallinen lehti Dziennik Ustaw 2014, kohta 454). Lisätietoja koulukonsultointipisteesta: http://www.helsinki.orpeg.pl/

Ulkomaisten tutkintojen tunnistaminen Puolassa:

Puolaksi: https://www.gov.pl/web/edukacja/uznawanie-wyksztalcenia-uzyskanego-za-granica
Englanniksi: https://www.gov.pl/web/edukacja/recognition-of-foreign-school-certificates-and-diplomas-in-poland

Ulkomaalaisten tutkintojen tunnistaminen Suomessa:

https://www.oph.fi/english/services/recognition

Linkit

Opiskelu Puolassa